Meillä jokaisella
on elämässämme erilaisia yhteisöjä joihin kuulumme. Edellisessä blogissani
käsittelin perheen ja lähipiirin tuen merkitystä muutoksessa. Tässä blogissa
mietitään asiaa työyhteisön kannalta. Millaista tukea yksilö voi työyhteisöstä
saada omassa muutosprosessissaan -tai päinvastoin?
Käsittelen tässä
blogissa muutosta enemmän työn tekemisen edellytyksiin liittyen yksilön
näkökulmasta. En niinkään itse työn tekemiseen liittyen. Työpaikan ihmissuhteet
nousevat yksilön oman tapamuutosprosessin tukena suureen rooliin. Työtovereiden
tuki ja kannustus sekä työpaikan toimintatavat muodostavat merkittävän
tukiverkon yksilön onnistumista ajatellen.
Työyhteisön
tärkein tehtävä on tietenkin sovittujen työtehtävien tekeminen ja usein
muutokseen liittyvät asiat koskevat työn tekemistä ja muutoksia työpaikalla ja
työn tekemisen prosesseissa. Yksilö viettää työpaikalla aikaansa kuitenkin ison
osan viikon tunneista, jolloin ystävyyssuhteita useinkin muodostuu ja omat,
henkilökohtaiset ja omaan arkeen liittyvät tapamuutokset linkittyvät siten myös
työpaikalle. Lisäksi työpaikan kulttuuri voi tukea tai haitata muutoksen
onnistumista: yleinen asennemaailma terveellisiin elämäntapoihin, palaverien
tarjoilut, työnantajan tarjoama tuki sekä työterveyshuollon rooli.
"Yksilön
muutoksen tärkein voimanlähde tulee henkilöstä itsestään"
Muutoksessa
ympäristön tuki on merkittävässä asemassa, mutta yksilön muutoksen tärkein
voimanlähde tulee henkilöstä itsestään. Ilman sitä sisältä nousevaa
motivaatiota ei muutosprosessikaan ala. Ulkoa päin motivaatiota voidaan
vahvistaa ja tukea, innostaa ja palkita. Työpaikalla, kuten myös lähipiirissä,
asenteet muodostavat suurimman haasteen - sekä hyvässä että pahassa.
Työpaikalla on
aina mielipidevaikuttajia. Voimakkaita henkilöitä, jotka tuovat omat
näkemyksensä myös voimakkaasti esiin. He ovat tärkeitä omassa roolissaan, mutta
jos näkemykset ovat enemmän arvostelua ja asioista valittamista, kuin
rakentavaa ja kehittävää - ne rikkovat, eivätkä vie asioita eteenpäin. Samalla
lailla myös muutosta tekevän henkilön ponnistelut voidaan sabotoida yhdellä
mielipidevaikuttajan lauseella: "Unohda nyt tollanen turhanpäiväinen
lässytys!"
Varsinkin
miesvaltaisilla aloilla voi olla vallalla määrätynlainen ajatus siitä, että
millainen käyttäytyminen ja asennemaailma on "oikeanlaista".
Elämäntavat ovat huonot ja linjasta poikkeavan voi olla vaikea saada tukea
pyrkimyksilleen. Tämän kaltaisessa tilanteessa pitää olla hyvä itsetunto,
uskaltaa ja pystyä toimimaan itselleen parhaalla tavalla muiden mahdollisesta
negatiivisesta kommentoinnista huolimatta. Se tekee omasta muutoksesta
vaikeamman ja haasteet kasvavat merkittävästi.
"Vaatii
rohkeutta uskaltaa tehdä omia päätöksiä negatiivisessa asenneympäristössä!"
Muutosta tekevän
henkilön tulee luottaa omaan valintaansa ja uskoa myös siihen, että omalla
tavallaan toimii esimerkkinä ja kannustajana muille, jotka eivät ehkä ole
uskaltaneet tai vielä pystyneet omaa muutostaan aloittamaan.
Jos kuulet
työkaverisi aloittaneen elämäntapojensa muutoksen, mieti omaa suhtautumistasi.
Olenko minä se henkilö, joka vähättelee muutoksen merkitystä tai omalla
toiminnalla tai kommentoinnilla haittaa muutoksen toteutumista?
Vai olenko tukena
ja kannustajana, ja siten omalta osaltani varmistamassa muutoksen onnistumisen?
Jos joku jättää palaverissa pullan syömättä, se on ok ja hänelle ehkä iso
päätös - tue ja arvosta sitä, ja ole tuputtamatta pullaa hänen lautaselleen.
Asiasta ei myöskään ole tarvetta tehdä isoa numeroa edes huumorin varjolla.
Mieti myös omaa
tilannettasi ja voisitko liittyä mukaan itsellesi sopivalla muutoksen tasolla -
ryhmästä voisi olla hyötyä ja tukea myös omiin muutoksen haasteisiisi.