Yksinkertainen on tehokasta! Onnistumiseni 6 oivallusta.

Omistan tämän blogin oman valmennettavani kertomukselle hänen matkastaan kohti parempaa terveyttä. Kyseessä on 46- vuotias mieshenkilö, jonka työ on vaativaa ja vastuut suuret. Alkutilanteessa liikkumattomuus, painonnousu ja yleinen huoli terveydestä olivat pinnalla. Mutta annetaan hänen itsensä kertoa. Tässä hänen tarinansa lyhentämättömänä.

"Muistan vieläkin työterveyshoitajan puhelinsoiton maaliskuussa. Hän tiedusteli kiinnostustani lähteä mukaan elämäntapamuutosvalmennukseen. Oma terveydentilani ja ylipainoni oli mietittänyt minua jo pidempään, mutta en ollut kuitenkaan edennyt asiassa konkreettisesti. Innostuin asiasta heti ja kerroin halustani lähteä mukaan.  Puhelun jälkeen olin intoa täynnä mahdollisuudesta, minkä työnantajani minulle mahdollisti.

Ennen ensimmäistä tapaamista mietin itsekseni, kuinka radikaaleja muutoksia valmennus minulta vaatisi ja olisiko muutos realistinen toteuttaa. Pohdin tätä siksi, että olen useamman kerran yrittänyt tehdä muutoksia ruokailutottumuksiin ja saada painoa laskemaan, mutta olen käyttänyt liian ”radikaaleja” keinoja saavuttamatta pysyvää muutosta. Paino on tippunut ”aktivointiajan”, mutta palannut takaisin pikku hiljaa suurimman innon laannuttua.

Kävellessäni ensimmäiseen tapaamiseen mietin, että saapas nähdä millainen "fitnesshirmu" minua odottaa ja olenko nyt menossa TV-sarjojen mukaiseen sirkukseen… Onneksi tavatessani Markon ensimmäistä kertaa, totesin huoleni olleen totaalisen turha. Keskeinen mielikuvani ensimmäisestä tapaamisestamme on se, että valmentaja lähti liikkeelle minusta ja ajatuksistani, eikä valmiista sapluunasta mihin kaikki ajetaan. Tämä oli erittäin positiivinen lähtökohta  ja viesti minulle valmentajan todellisesta asiantuntemuksesta. Tämä lisäsi omaa sitoutumistani merkittävästi. Lisäksi minulle jäi erityisesti mieleen Markon positiivinen ja rento tapa käsitellä asioita. Rennossa ja positiivisessa otteessa ei kuitenkaan ollut kyse pelleilystä vaan Markolla oli selvä päämäärä mihin minun piti ottaa kantaa.  Päätimme yhteisesti mitä muutos minun kohdallani tarkoittaa ja sovimme kuinka lähdetään liikkeelle. 

"Haluan erityisesti nostaa esille, että emme päättäneet paljonko painoni pitäisi olla marraskuussa, koska emme lähteneet tiputtamaan painoani vaan muuttamaan elämäntapojani."

Valmennusohjelman aikana Marko piti minuun säännöllisesti yhteyttä puhelimella, sähköpostilla, viesteillä. Näiden lisäksi tapasimme muutaman kerran. Itselleni tämä malli oli erittäin hyvä melko kiireisestä kalenterista johtuen. Miettiessäni suurimpia asioita mitä olen oivaltanut Markon avulla valmennuksen aikana tunnistin seuraavat seikat: 

1. Älä näe nälkää. Terveellisemmät elämäntavat ja painon hallinta eivät tarkoita nälän näkemistä tai totaalista ruokailutottumusten muutosta. Itse asiassa valmennuksen aikana aloin syömään enemmän kuin aikaisemmin. Tämä oli siis täysin päinvastaista siihen nähden mitä olin itse aikaisemmin yrittänyt.  

2. Ruokailun säännöllisyyden merkitys. Tämä asia vaati  itseltäni suurta muutosta omassa tekemisessäni, koska aikaisemmin olin perustellut kiireellä itselleni, että päivän aikana ei ehdi syödä. Ohjelman aikana huomasin, että asia oli lähes täysin itse keksitty selitys ja sen, että toteutus oli itsestä kiinni.  

3.  Liikunta on hauskaa ja siihen jää koukkuun. Liikunnan määrän lisääntyminen tuli mukaan kuin itsestään ja tässäkin haimme Markon kanssa minulle sopivat tavat liikkua mielekkyyden varmistamiseksi. Aikaisemmin olin vakuuttunut, että minulla ei ole aikaa liikunnalle kun töiden lisäksi pitäisi ehtiä olla lasten kanssa jne jne. Tämäkin asia oli ruokailuaikojen tapaan vain päätettävä omassa päässä ja alettava toimimaan sen mukaan. Nykyisin kaipaan liikuntaa entisen vastenmielisyyden sijaan.

4. Positiivisuuden voima. Markon metodi asioiden muuttamiseksi positiivisuudella on loistava! Emme käsitelleet mitään asiaa negaation kautta, vaan aina Marko lähti liikkeelle siitä, miten haemme ratkaisua ilon ja positiivisuuden kautta.

5. Oma tahto. Keskustelin Markon kanssa aika usein siitä kuinka tärkeätä valmennettavan on itse olla  motivoitunut ja innostunut asiasta mihin on hakemassa muutosta. Huippuvalmentajakaan ei voi toteuttaa elämäntapamuutosta toisen puolesta. Ilman omaa tahtoa ja innostusta muutos on melko mahdoton toteuttaa. Valmentajan merkitys motivaation tukemisessa ja kannustamisessa on erittäin suuri ja muutosta tehtäessä isossa roolissa.

6. Pidä asiat yksinkertaisena. Minun vaatimukseni Markolle oli se, että valmennusohjelma ja tekemiset pidetään yksinkertaisina ja helppoina toteuttaa. Marko toteutti tätä toivettani koko ajan systemaattisesti, minkä näen itse erittäin suureksi syyksi omalle onnistumiselleni.

Olen todella iloinen valmennusohjelman (8kk) aikana tapahtuneisiin muutoksiin (-15kg). Kilojen tippumisen myötä virkeystasoni on nykyisin aivan erilainen kuin ennen ja minulla on olo, että saan paljon enemmän aikaiseksi. Ohjelman aikana myös koko perheemme ruokailutottumukset ovat muuttuneet. Näitä hienoja muutoksia voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän listan.

Mikäli haluat parempia tuloksia pitää tekemistä muuttaa. Minun tapauksessani tekemistä muutettiin  positiivisuuden kautta ammattilaisen ohjauksessa huomioiden asioiden ”helppous” ja toteuttamiskelpoisuus minun näkökulmastani!

Kiitos Marko panoksestasi minun muutokseni toteutumisessa!"

Ei siis rakettitiedettä. Yksinkertaisia asioita, joita on helppo toteuttaa arjessa. Siitä on kysymys!

Tällaisina hetkina on mahtavaa saada tehdä tällaista työtä. Työtä, jolla on merkitystä. 

Lapsuuden vaikutus tapakäyttäytymiseen

Tässä blogissa tuon esiin ajatuksiani lapsuuden vaikutuksesta tapakäyttäytymiseemme ja aikuisena tehtäviin valintoihimme. Lapsena ja nuorena luomme minäkuvan itsestämme, mallit parisuhteesta ja itsestämme ryhmän jäsenenä sekä tavat miten arjessa toimimme ja teemme valintoja. 

"Jos kotona ei kannusteta esimerkiksi liikkumaan, on vanhempana vaikeaa kokea se tärkeäksi ja merkitykselliseksi". 

Vanhempien esimerkki ja tuki on tärkeää, sekä suhtautumisessa liikuntaan, että koskien ruokailutottumuksia. Lapsi muodostaa varhain käsitystään maailmasta ja itsestään kotikulttuurin, vuorovaikutussuhteiden sekä vanhempiensa arvojen ja asenteiden kautta. 

Ihminen myös usein määrittää itsensä lapsuudessa – ”Olen aina ollut pyöreä!”, ”Olen aina ollut huono liikunnassa ja liikkumaan, olen kömpelö!” Näistä ajatuksista on vaikea päästä myöhemmin eroon ja se vaatii paljon työtä ja harjoittelua. Ja niitä samoja uskomuksia pitää helposti myös "suojana" ja selityksenä haasteiden edessä.

Kodin merkitys näkyy esimerkiksi siinä, miten kotona on suhtauduttu ruokaan. Onko ruokaa käytetty palkitsemiseen tai lohduttamiseen? Onko ruokailu ollut ”lautanen tyhjäksi”-tyyppisesti pakottamista, jolloin suhde ruokaan saattaa alkaa vääristymään jo varhain. 

Vanhempien vaikutus lapsen ajatteluun ja asenteisiin on merkittävä. Lapsi oppii jo varhain kotoa suurimman osan terveyteen liittyvistä toimintamalleista. Erityisesti äidin esimerkki vaikuttaa motivoivasti esimerkiksi ruokailutottumuksiin, hyvässä ja pahassa – lohduttautuminen ruoalla on usein kotoa opittu malli. On yllättävää, että tutkimusten mukaan myös jopa isovanhempien vaikutus tupakoinnin aloittamiseen on merkittävä (http://www.hs.fi/tiede/a1453260314707). Siksi mielestäni meidän jokaisen olisi hyvä tunnistaa noita negatiivisiä asenteita, ajatuksia ja toimintamalleja terveyteen liittyen. Emme saa suhtautua välinpitämättömästi siihen miten terveydestä lapsille puhumme ja miilaista esimerkkiä näytämme omalla toiminnallamme.

"Lapsuudenmuistot ovat sellaisia, joita pitää raahata mukanaan koko elämänsä ajan". Hans 6v.

Monet meistä tunnistavat syövänsä tunteisiin ja koetun tunteen pohjalta. Tunnesyömisen taustalla voi olla lapsuudesta opittua käyttäytymistä. Esimerkiksi lapsen ollessa surullinen tai hän on loukannut itseään, hänelle voidaan antaa jokin herkku, jotta hänelle tulisi parempi mieli. Mikäli näin toimitaan toistuvasti kun lapsi itkee tai on surullinen, hän ei opi käsittelemään negatiivisia tunteita, vaan oppii tukahduttamaan ne syömällä. Sama malli siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen ja aikuisena henkilöllä voi olla paljon käsittelemättömiä asioita, joista aiheutuneet negatiiviset tunteet on hoidettu syömällä. Lapsuuden kodin tuoreen pullan tuoksu voi muistuttaa turvallisuudesta ja aikuisuudessa pullan syönnillä voidaan hakea helpotusta turvattomuuden tunteeseen.

Menneisyyden kokemukset voivat aiheuttaa ihmiselle erilaisia käyttäytymismalleja, joiden mukaan hän tiedostamattaan toimii aina tietyn tunteen ottaessa vallan. Käsittelemätön kokemus saattaa säilyä alitajunnassa ja ohjata henkilön käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Mikäli esimerkiksi surun ja pelon tunteet on aina tukahdutettu syömällä, tästä käyttäytymismallista on todennäköisesti vaikea päästä eroon tunnistamatta ongelmaa ja tarvittaessa poistamatta taustalla vaikuttavaa syytä.

Siksi uskon, että painon pudottaja, joka sanoo: "olen aina ollut ylipainoinen" ja "olen kokeillut jo kaikkea" ja "tiedän mitä pitäisi tehdä", ei monasti ole ollenkaan itse kuskin paikalla oman painonsa suhteen. Taustalla voi olla valtava määrä patoutuneita tunteita ja jo kotoa opittuja "vääriä" käyttäytymismalleja, jotka pitäisi ensin tunnistaa, hyväksyä ja vielä oppia uusia malleja reagoida erilaisiin tunteisiin. Vasta sitten tuloksekas ja pysyvämpi painon hallinta voi mielestäni onnistua. 

Pohdittavaa:

Mieti omaa kasvuhistoriaasi omiin tavoitteisiisi liittyen – mitkä tekijät lapsuudessasi ja nuoruudessasi ovat voineet vaikuttaa tapoihisi? Mieti erityisesti tunnepuolta tapaan liittyen?

Mieti omia lapsiasi. Millaisen mallin ja asennoitumisen annat heille arjen terveellisiin tapatottumuksiin liittyen?