Ajatuksia Aslak-kuntoutuksesta

"ASLAkiin ei vielä vuosina 2009-2011 valikoitunut työntekijöitä, joille oli selvästi kasautunut EHKÄISTÄVISSÄ olevia työkyvyttömyyden vaaraa lisääviä riskitekijöitä". Siinä on tutkimuksen mukaan Aslak (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus)- kurssien anti. Työnantajalle kallis kustannus, josta tuloksellisuutta ei ole voitu todentaa.

http://bit.ly/1z4hejA

Tutkimuksessa käy ilmi, että 2009 -2011 kuntoutukseen osallistuneilla oli hieman useammin yleisen terveyden ongelmia ja kroonisia sairauksia kuin niillä, jotka eivät olleet kuntoutuksessa. Tämä on sinällään hyvä asia, mutta huolestuttavampaa työntekijän työkyvyn jatkuvuuden ja terveyden suhteen on se, että minkäänlaisia eroja ei enää kuntoutujien ja siihen osallistumattomien välillä löytynyt kun tutkittiin terveyskäyttäytymistä ja työhön liittyviä terveysriskitekijöitä.

"Työkyvyttömyyseläkkeisiin käytetään Suomessa vuosittain yli kolme miljardia euroa"

Johtopäätelmänä tutkijat totesivat, että ASLAKiin ei vuosina 2009-2011 valikoitunut työntekijöitä, joille oli selvästi kasautunut ehkäistävissä olevia työkyvyttömyyden varaa lisääviä uhkatekijöitä. Lisäksi todettiin että terveyskäyttäytymiseen liittyvät riskitekijät tai niiden kasautuminen eivät missään tutkitussa ryhmässä lisänneet todennäköisyyttä tulla valituksi kuntoutukseen. Sekä vuoden 2004, että vuoden 2008 ryhmässä ASLAKiin pääsi todennäköisimmin työntekijöitä, joilla ei ollut mitään elintapariskejä.

ASLAKin vaikuttavuudesta ei ole saatu esitettyä näyttöä ja tutkijat toteavatkin, että yhtenä syynä vähäiseen vaikuttavuuteen voi olla kuntoutuksen kohdentuminen työntekijöihin, joilla ei ole terveys- ja työkykyongelmia.

Mielestäni ASLAK- kuntoutukseen on aika miettiä aidosti vaikuttavia, työnantajankin kannalta järkeviä tapoja se toteuttaa. Työn tekemisen vaatimukset, työympäristö, arki, elämäntavat ja niiden aiheuttamat riskit, olemassa olevat terveyshaasteet sekä työkyvyn ylläpitäminen ovat ASLAKinkin päämääriä.

"ASLAKin vuosikustannukset ylittävät 30 miljoona euroa"

Mutta miten niiden oletetaan toimivan irrotettuna työpaikalta ja arjesta muutamaksi viikoksi? Kela on määritellyt standardit miten ASLAK- kuntoutukset toteutetaan ja millainen moniammatillinen tiimi kuntoutuksesta vastaa. Nyt mielestäni tulisi miettiä miten tämän tyyppinen toiminta tuodaan työpaikalle ja varmistetaan, että kaikki toiminta keskittyy olennaisesti työn tekemiseen, henkilön työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, sekä terveyskäyttäytymisen kehittymiseen jokapäiväisessä työssä ja arjessa. Kyseessä on ammatillinen kuntoutus, miksei sitä tehdä siellä, missä työtäkin tehdään? Onko kylpylä todella oikea paikka siihen?

Tuleva AURA- kuntoutus, joka korvaa ASLAKin 2016, ei poista tätä epäkohtaa vaikka tuokin valintajärjestelmään joustavuutta ja toivottavasti myös tarkempaa kohdennusta.